Aktiivinen ympäristön huomioonottaminen on ratkaiseva näkökohta Celsa Steel Servicen pitkän tähtäimen kehittämisessä. Ympäristön suojelu ja vastuu ympäristöstä kuuluvat jokaisen Celsa Steel Servicelaisen tehtäviin.

Pohjoismaisen betoniteräs- ja verkkolankatuotannon keskittäminen Norjan länsirannikon sateiselle tunturiseudulle Mo i Ranaan, on ympäristön huomioonottamista parhaimmillaan. Celsa Steel Servicen Mo i Rana sai ensimmäisenä terästehtaana Euroopassa ISO 14001 standardin mukaisen sertifikaatin vuonna 1996.

Celsa Steel Service on Pohjoismaiden suurin romun kierrättäjä jalostaessaan vuosittain yli miljoona tonnia romua uusiksi tuotteiksi. Celsa Steel Servicen Mo i Ranan terästehtaan tuotanto on 100 %:sti romupohjaista uusioterästä.

Ympäristöystävälliset pohjoismaiset betoniteräkset

Maailmanlaajuisesti nykyään noin ½ kaikesta teräsromusta palautuu terästehtaille sulatettavaksi uusioteräkseksi. Sopivasta romusta voidaan hallituilla prosesseilla valmistaa ensiluokkaista betoniterästä. Näin tapahtuu Celsa Armeringsstålin Mo i Ranan tehtailla, jossa tuotantokapasiteetti lähivuosina nostetaan 450 000 tonnista n. 600 000 tonniin. Celsa Steel Service on Pohjoismaiden suurin kierrätetyn raaka-aineen käyttäjä. Lajiteltu romu sulatetaan noin 100 tonnin erinä sähköllä valokaariuunissa jossa sulan lämpötila on noin 1600 oC. Sulatus kestää noin 30 minuuttia. Epäpuhtauksien poistamiseksi lisätään kuonaa muodostavia aineita kuten kalkkia, dolomiittia ja happea. Oikean sulatuksen aikaansaamiseksi lisätään tarvittaessa pieniä määriä ferroyhdisteitä. Sula teräs valetaan jatkuvavalukoneessa valssausaihioiksi, jotka kuumavalssataan betoniterästangoiksi, -kiepeiksi tai verkkolangaksi.

Erityisen ympäristöystävälliseksi Mo i Ranan betoniterästuotannosta tekee se tosiasia, että valtaosa käytetystä energiasta on uusiutuvaa vesivoimaa, jota näillä seuduilla on yllin kyllin. Tehdasaluetta ympäröivä tunturimaasto ja vallitsevat kosteat tuulet Atlantilta on yhdistelmä, joka tarkoittaa varsin suurta sademäärää. Paikkakuntalaisten mittapuun mukaan sää on hyvä, kun autoa ajaessa tuulilasinpyyhkijät voi pitää asennossa "jaksottain". Tunturijärvet on osin padottu ja kytketty toisiinsa tunnelein. Vesivoimalat on rakennettu pois näkyvistä tuntureiden sisälle ja vesi johdetaan niihin tunneleita pitkin. Näin saadaan laajalta alueelta uusiutuva vesivoima käyttöön minimaalisilla ympäristövaikutuksilla.

Samalla tehtaan hyötysuhde energian käytön suhteen on varsin hyvä, noin 1000 kWh valmista betoniterästonnia kohti. Eräs tapa säästää energiaa on siirtää valssausaihiot mahdollisimman kuumina terästehtaalta valssaamolle, jolloin kuumavalssausta edeltävä kuumennus noin 1000 oC-asteeseen on paljon nopeampaa. Valssaamon uuni käyttää pottoaineena tehdasalueen muiden prosessien kierrätystuotteita kuten CO- ja vetykaasua sekä jossain määrin öljyä.

Prosessin raaka-aineet, päästöt ja sivutuotteet

Raaka-aineet (kg/t)	Ilmapäästöt (kg/t)
Teräsromu 1120	CO2 94
Kalkkituotteita 43	SO2 0,22
Ferroyhdisteitä 12	Pöly 0,068
Prosessihiili 7	PAH 5*10-5
	Dioksiini 8*10-9
Sivutuotteet (kg/t)	Vesipäästöt (kg/t)
Kuona 120	Valssihilse 0,9
Punapöly 14	Öljy 0,1
Valssihilse 10

Sivutuotteena syntyvä kuona myydään täyttöaineeksi. Talteen kerätty valssihilse käytetään ferroyhdisteiden valmistuksessa. Suodattimiin kerätty punapöly pelletoidaan ja varastoidaan myöhempää uudelleenkäyttöä varten. Tarkoituksena on erottaa siitä sinkki, jonka osuus on n. 30 %.

Vesipäästöt ovat pääosin peräisin valssaamon vesijäähdytysprosessista. Valssihilseen ja öljyn talteenottoa voidaan tehostaa ja näin aiotaankin tehdä investoimalla uuteen vedenpuhdistuslaitokseen.

Tehtaalle asetetut vaatimukset ilmapäästöjen suhteen ovat tiukimpia Euroopassa. Johtuen alan rakennemuutoksista Pohjoismaissa, tuotanto on kasvanut Mo i Ranassa viime vuosina, mikä on tarkoittanut investointeja ilmanpuhdistukseen. Viime vuonna investointien suuruus oli 12 milj. NOK.

Celsa Steel Service Mo i Rana on ensimmäisenä terästehtaana Euroopassa saanut ympäristöhallintäjärjestelmälleen standardin ISO 14001 mukaisen sertifikaatin elokuussa 1996.

Materiaalikuljetukset

Valtaosa valmiista raudoitusmateriaaleista toimitetaan pohjoismaiden markkinoille. Suomen osalta käytetään laivakuljetusta Mo i Ranasta suoraan Celsa Steel Service Åminneforssin omaan satamaan Pohjanpitäjän lahden poukamassa. Kuljetustahti on keskimäärin laiva viikossa. Matkan pituus on noin 1400 merimailia ja kevyttä polttoöljyä menee keskimäärin noin 14 kg kuljetettua terästonnia kohti (n. 160 kWh/t). Paluukuormana on tavallisesti teräsromu Itämeren alueelta.

Materiaali toimitetaan käyttökohteisiinsa maitse, useimmiten jatkojalostuksen tai välivarastoinnin kautta. Jatkojalostus raudoitteiksi ja raudoitusverkoiksi tapahtuu hajautetusti ympäri Suomea siten, että painopiste on etelässä lähellä käyttökohteita. Teräsrekka kuluttaa tavallisesti 40?45 litraa dieselöljyä 100 km kohti. Jos arvioidaan keskimääräiseksi kuljetusetäisyydeksi 200 km ja keskimääräiseksi kuormaksi 10 t (meno - paluu), saadaan ominaiskulutukseksi runsaat 8 litraa dieselöljyä terästonnia kohti (80 kWh/t).

Jatkojalostus raudoitteiksi

Tankoraudoitteiden valmistuksessa materiaali siirretään siltanosturein ja trukein. Jalostusvaiheet ovat varastomittaisten terästankojen leikkaaminen ja taivuttaminen sekä kieppimateriaalin oikaisu, taivutus ja leikkaus. Hukka muodostuu pätkistä, mitkä syntyy tankomateriaalin leikkauksessa ja se palautetaan terästehtaalle uudelleensulatettavaksi. Päästöt ilmaan ja veteen ovat olemattomat.

Raudoitusverkkojen yleisin raaka-aine Suomessa on tarkoitukseen soveltuva valssilanka. Lanka kylmävalssataan, oikaistaan ja leikataan. Raudoitusverkkoja voidaan myös tehdä kuumavalssatusta harjakieppimateriaalista. Hitsaus verkoiksi tehdään pistemäisenä sähkövastushitsauksena prosessimaisesti verkkokoneilla. Osin verkkoja joudutaan lämpökäsittelemään lopputuotteilta vaadittujen ominaisuuksien saavuttamiseksi.

Alla parin merkittävän toimittajan tietoihin perustuvia lukuja. Luvut eivät sisällä tilojen lämmittämiseen tarvittavaa energiaa.

Yhteenveto

Tankoraudoitteet
Raaka-aineet (kg/t)	Energian käyttö (kWh/t)
Betoniterästä 1020	Sähkö 20 (koneet ja nosturi)
Hydrauliöljy 0,065
Raudoitusverkot
Raaka-aineet (kg/t)	Energian käyttö (kWh/t)
Betoniterästä 1030	Sähkö 120 (koneet)
Hydrauliöljy 0,068

Jos otaksutaan, että betonikuution valmistamiseen tarvittava energiamäärä on 0,7 MJ/kg ja otaksutaan että valmiin raudoituksen energiasisältö kuljetuksineen ja jalostuksineen on 1300 kWh/t ja raudoitusmääränä käytetään suomalaista keskiarvoa 70 kg/m3 saadaan seuraava yhteenveto raudoitetulle betonille:

	kWh/m3	%
Betoni	470	84
Raudoitus	90	16
Yhteensä	560	100

Kun otetaan huomioon, että valtaosa raudoituksen energiasisällöstä on puhdasta uusiutuvaa vesivoimaa, voidaan siis todeta, että pohjoismaiseen materiaaliin perustuva raudoitus ei muodosta mainittavaa rasitetta betonirakentamiselle ympäristön kannalta.